SÄÄNNÖT

KUIVANIEMEN KYLÄN YHTEISALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Iin kunnan Kuivaniemen kylässä sijaitsevan yhteisen maa- ja vesialueen nimi on Kuivaniemen osakaskunta. Kotipaikka on Iin kunta.

Tämän yhteisalueen eli osakaskunnan kiinteistötunnus on 139-407-876-1.

Tässä ohjesäännössä tarkoitettu yhteisalue käsittää kaiken sen maa- ja vesialueen Rno 876:1, joka vuonna 1829 toimitetussa isojaossa on erotettu jako-osakkaiden yhteisiin tarpeisiin tai joka silloin muutoin on jätetty jakamatta tai muuten tullut yhteisalueen omistukseen. Yhteisen vesijättömaan ja muun jako-osakkaille kuuluvan maan, joka ei ole ollut jakotoimituksen kohteena sekä yhteisen meressä, joessa, järvissä ja puroissa olevat vesialueet pinta-alaltaan 1925 hehtaaria. Osuuslukusumma on 66 461,00.

Osakaskunta toimii myös kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana. Osakaskunta on kokouksessaan 23. päivänä huhtikuuta 2011 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt.


Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella
kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.
Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi . Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.


Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.
Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on tiedossa. Kuulutus on julkaistava ja kirjekortit on postitettava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.
Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa 14 päivän ajan alkaen 7.päivästä kokouksesta.
Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.
Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi asian on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle helmikuun loppuun mennessä.


Osakaskunnan kokouksen päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 2 §:ssä mainitulla tavalla.
Osakaskunnan hoitokunnan päätökset, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet, julkisen viranomaisen määräykset tai tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.


Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Hoitokunta voi tarvittaessa päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat, ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee tuoda asia käsiteltäväksi seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.


Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni. Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa henkilö.
Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä
Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali ratkaisee arpa. Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:
1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
2) yhteisen alueenkäyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista
4) velan ottamista
5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;
6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla; KL 56 § 2mom
8) kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi; taikka
9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.
Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimessa vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.
Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava asianosaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vahvistettavaksi.


Varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus;
2) kokouksen järjestäytyminen; ( valitaan puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja äänten laskijat);
3) todetaan läsnä ja edustettuna olevat osakaskunnan osakkaat ja heidän äänimääränsä;
4) todetaan kokouksen ilmoittaminen ja päätösvaltaisuus;
5) hyväksytään kokouksen työjärjestys;
6) esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
7) esitetään edellisen vuoden tilit ja toiminnantarkastajan lausunto tilien ja hallinnon hoidosta; 8) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille:

9) päätetään yhteisalueen varojen käytöstä; (KL 63 §)
10) tehdään näiden sääntöjen 19 §:ssä tarkoitetut päätökset
11) tehdään näiden sääntöjen 7 ja 21 - 24 §:ssä tarkoitetut päätökset;
12) päätetään KalL:n mukaisten omistajakorvausten/ viehelupatulojen käytöstä
13) hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi/tulevaksi vuodeksi
14) määrätään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot
15) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 3 jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet
16) valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan tulevan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;
17) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen kokouksiin, sekä muihin kokouksiin;
18) päätetään sanomalehdestä, jossa kokouskutsut julkaistaan
19) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
20) käsitellään muut esille tulevat asiat;
21) kokouksen päättäminen
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty toimikaudesta, jatkavat edellä kohtien 15 - 17 nojalla valitut henkilöt tehtävissään kunnes uusi valintapäätös on täytäntöönpanokelpoinen. Kohdan 13 tarkoittaman taloussuunnitelman toimintaperiaatteita, sekä muitakin kokouspäätöksiä noudatetaan seuraavanakin vuotena kunnes kyseisen vuoden toimintasuunnitelma ja muut päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia.


Osakaskunnan kokouksessa päätetään metsästyksen harjoittamisesta alueella, alueen tai sen osan vuokraamisesta muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, hiekan ja muun aineksen ottamisesta vesialueelta, sekä alueen muusta käytöstä ja siitä perittävästä korvauksesta.


Ellei kokouspäätöksellä toisin määrätä on 21 - 23 pykälissä tarkoitettu päätös voimassa toistaiseksi.


Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:
1) kokouksen aika ja paikka;
2) miten kokous on kutsuttu koolle;
3) läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä, kunkin äänimäärä;
4) kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkastajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkastaja.

10 §
Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 6 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arvan mukaan puolet ja toisen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.

Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hoitokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.
Hoitokunnan kokouksissa johtaa hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.

11 §
Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:
1) johtaa osakaskunnan toimintaa
2) valvoa osakaskunnan etua
3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
4) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;
5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
6) edustaa osakaskuntaa kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan
7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristään;
8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista; sekä
9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa Ely-keskukseen, asianomaiselle maanmittaustoimistolle, asianomaiselle poliisipäällikölle sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii.
10) ratkaista asiat, jotka koskevat suostumuksen antamista laiturin, kaapeleiden ( vesilaki 1 luvun 28 §) tai muiden sellaisten merkitykseltään vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle ( vesilaki 4 luvun 5 §) kilpailujen yms. toimintojen järjestämistä (kalastuslaki 8 § 1 mom. maastoliikennelaki 4 § 2mom. vesiliikennelaki 21 § 4 mom.); ruoppauksia ja ruoppausmassojen sijoittamista (vesilaki 1 luvun 30 §, vesilaki 4 luvun 6 §) sekä kalastus- ym. tutkimuksia osakaskunnan alueella.

12 §
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.

13 §
Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava toiminnantarkastajalle ennen helmikuun loppua. Toiminnantarkastajan on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen maaliskuun loppua.

14 §
Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään.

15 §
Osakkaalla on oikeus osakaskunnassa tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista.

16 §
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus.
Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

17 §
Osakaskunnan kalavedessä harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä ja osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla.

18 §
Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 10 000 pyydysyksikköä.
Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:
trooli 50 yksikköä talvinuotta 10 yksikköä
nuotta 10 yksikköä rysä yli 1,5 m 3 yksikköä
rysä alle 1,5 m 1 yksikköä nahkisrysä 1 yksikköä
verkko 1 yksikköä katiska ja merta 0,5 yksikköä
pitkäsiima (100 koukkua) 1 yksikköä rapu ja nahkismerta 0,2 yksikköä

Satunnaisesti käytettävien pyydysten tai pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton taalteenoton kannalta on vähäinen merkitys( esim. onki, pilkki, uistin) yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

1) Osakkaiden kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 9500 pyydysyksikköä. Pyydysyksiköt jaetaan osakaskunnan kokouksen määräämällä tavalla.
2) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 500 pyydysyksikköä. Nämä yksiköt myydään vuosittain pyydyskohtaisina lupina.

3) Milloin edellytykset ovat olemassa eikä pyydysyksiköiden kokonaismäärää ylitetä osakaskunta:
a) Myöntää erikoislupina pyydysyksiköitä ammattimaiseen kalastukseen. Nämä yksiköt myydään määräajaksi, enintään vuodeksi, pyydyskohtaisina lupina ensisijaisesti osakaskunnan alueella vakinaisesti asuville pää- ja sivutoimisille kalastusammatin harjoittajille. Yksiköiden lunastusoikeus ei ole sidoksissa osakaskunnan osakkuuteen. Ammattimaiselle kalastukselle voidaan, mikäli kalastuslain 1 §:n tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole muita keinoja käytettävissä määrätä osakaskunnan kokouksen päätöksellä järvikohtaiset saaliskiintiöt.
b) Myöntää pyydysyksiköitä osakaskunnan ulkopuolisille. Nämä yksiköt myydään pyydyskohtaisina lupina.

19 §
Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä
Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle

20 §
Osakaskunnan vesialueella voidaan kalastusta harjoittaa kaikilla kalastuslain ja kalastusasetuksen sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla, ellei kalastusalueen kokous ole kala- ja rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi tai osakaskunnan kokous osakkaiden kalastusmahdollisuuksien tasapuoliseksi jakamiseksi toisin päättänyt.

21 §
Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä kokouspäätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty.

22 §
Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa.
Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen. Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.
Kalastusasioiden ja kalakantojen hoitoon voidaan käyttää korkeintaan kalastuksen vuotuisesta nettotulosta 2/3 osaa.

23 §
Osakaskunta päättää kokouksessaan siitä, millä tavalla yhteisellä vesialueella kalastuksessa käytettävät pyydykset tulee merkitä.
Osakaskunnan vesialueella muutoin kuin yleiskalastusoikeuksin kalastusta harjoittavat henkilöt voidaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä velvoittaa antamaan kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.

24 §
Sen lisäksi mitä ohjesäännössä on sanottu noudatetaan Yhteisaluelain N:o 758/1989 ja YAL:n muuttamisesta N:o 686/2000 sekä kalastuslain N:o 286/1982 määräyksiä.

Osakaskunnan kokouksen 1.4.2017 puolesta

________________________________ Seppo Miettunen
hoitokunnan sihteeri